tiistai 19. toukokuuta 2015

Ranska tarvitsee Peppiä

Tasa-arvoisen loikoilun puolesta


Paikallislehtemme julkisti viime viikolla Insée:n tutkimuksen, jonka mukaan kotityöt eivät jakaudu tasa-arvoisesti ranskalaisperheissä. Uutinen tuskin yllättää ketään. Ranska on patriarkaalinen maa, jossa on yleistä että nainen jättäytyy pois työelämästä hoitaakseen lapsia joko osa-aikaisesti tai täyspäiväisesti. Sen mahdollistaa lapsilisät, vanheimpainvapaat ja RSA (perustulo). Summat eivät ole suuria, mutta saattavat silti olla perheelle parempi ratkaisu kuin palkata lastenhoitaja*.

Mikäs tässä sitten on niin väärin? Ei olekaan, paitsi siinä vaiheessa, kun kotiäidin pitäisi jostain syystä löytää töitä taatakseen toimeentulonsa esimerkiksi eron takia. Pahimmassa tapauksessa myös eläkemaksuista saattaa puuttua iso lovi. Toki, kukin tavallaan ja joissain perheissä osataan varautua kaikkeen.

Palataan vielä tutkimuksen pariin. Sen mukaan: 93% parisuhteessa elävistä ranskalaisnaisista hoitaa yksin seuraavat kotityöt: siivous, lastenhoito ja ruoanlaitto. 91 % miehistä myöntää ettei koskaan silitä ja 60 % ettei koskaan siivoa tai tiskaa, 50 % miehistä ei laita ruokaa ja 36 % ei käy kaupassa. Lukuja sihtaamalla voi olettaa, että osa miehistä tekee silloin tällöin ruokaa ja käy kaupassa.

Tutkimuksen mukaan kotitöiden jakaantuminen perheissä riippuu siitä millaisessa perheympäristössä mies on itse kasvanut: yhäriäidin kasvattamat osallistuvat tasa-arvoisemmin kotitöihin. Ja ilmeisesti, mitä suurempi epätasa-arvo kotitöissä esiintyy, sitä enemmän perheissä riidellään, mökötetään ja erotaan. Yllättävää ei ole tutkimuksen esille tuoma seikka siitäkään, että jo ensimmäisen lapsen synnyttyä perinteiset roolit naisten ja miesten kotihommien välillä ja myös niistä riitely näyttäisivät korostuvan.

Artikkelissa ei kerrota onko tutkittu myös niin sanottujen perinteisten miehille kasaantuvien töiden jakaantumisesta: puutarhanhoito (ruohon- ja pensaidenleikkuu), autojen huolto, remontit, roskien ulosvienti jne.
Rivitilan puute?
Tarkistin itse tutkimuksen. Se ei antanut tähän vastausta, mutta Inséen sivuilta löytyi toinen tutkimus, jossa miesten ajankäyttöä kotona on syynätty ja puutarhanhoidosta ja remontoinnista huolimatta näyttäisi siltä, että ranskalaismiehille jää keskimäärin noin tunti enemmän vapaata aikaa päivässä kuin heidän puolisoilleen. Sehän on aika paljon. Siksikö äiti on aina väsynyt ja vihainen?

Jokaisella perheellä on oma työnjakonsa. Onneksi vanhanaikaiset luulot perinteisistä naisten ja miesten kotitöistä alkavat kadota ja nuoremmat sukupolvet sopeuttavat uudet tuulet omiin koteihinsa. Mutta jäljessä Ranska taitaa silti olla, ainakin Suomeen verrattuna. Toki sielläkin tasa-arvosta mesotaan, mutta Suomessa on siirrytty kotitöitä ylempiin sfääreihin: rakenteellinen tasa-arvo ja syrjintä, palkkaus, vanhempainlomat. Isketään syihin, eikä oireisiin.

Pohjoismailla on myös jotain, mikä Ranskasta puuttuu: Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu. Tytön kasvattaminen vahvaksi ei ole kummallista. Ja muistatteko Pekka Puupään vaimon Justiinan kaulimineen? Vahva nainen on osa Pohjoismaista kulttuuria ja osaltaan osallistuu demokratian ja vakaan yhteiskunnan rakentamiseen.

Kotitöistä voi tietenkin silti riidellä loputtomasti. 

Neuvo tytölle: hanki itsellesi koulustus ja hyväpalkkainen työ, jos et halua leikkiä kotiorjaa ja kotimarttyyriä ja pilata parisuhdettasi

Neuvo pojalle: hanki itsellesi koulutus ja hyväpalkkainen työ, jos et halua leikkiä kotiorjaa ja kotimarttyyriä ja pilata parisuhdettasi

Neuvo ihan kenelle tahansa: siivota ei tarvitse joka päivä, kämppä saa näyttää likaiselta, repsottavalta ja luotaantyöntävältä, kunhan sen sisällä asuu onnellisia ihmisiä.


_ _ _

*Lastenhoidon suhteen Ranskassa on suuria alueellisia eroja. Kaupungeista löytyy ehkä paikka tarhassa, jos sellainen on kunnan alueella olemassa. Maalla lapsia hoitaa yleensä assistante maternelle, eli kotipäivähoitaja. Päivähoitopaikkaa ei välttämättä löydy helposti. Ja se on yleensä kallista, varsinkin pienituloisille.



3 kommenttia:

  1. En sanoisi muuten, että päivähoito on kallista pienituloisille. Tai heille nimenomaan ei, sillä valtio subventoi hyvin. CAF:fin tuki mahdollistaa meillekin lapsen laittamisen hoitoon, maksettavaksi jâä murto-osa omasta pussista. Sitten se summa nousee suhteessa selkeästi, kun siirtyy keskituloisten sakkiin.

    VastaaPoista
  2. Tai siis itse asiassa veikkaan, että tilanne on hankalin silloin, kun molemmat vanhemmat ovat täyspäiväisesti töissä, mutta matalapalkka-aloilla. Silloin lapset pitää pistää pitkiksi päiviksi hoitoon, ja kaksi pientäkin palkkaa saattaa kiivetä sen rajan yli, jonka jälkeen taas valtion korvaus hoitopaikasta tipahtaa tuntuvasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä lähinnä tarkoitin ;) ja kuten mainitsin, Ranskassa on lastenhoidon suhteen suuria alueellisia eroja. Eri homma on myös, kun lapsia on vain yksi. Kun niitä on kaksi, kolme, neljä.... naiset vain ohjautuvat automaattisesti kotiin ja kotitöiden pariin, siis yleensä. Poikkeuksia on aina.

      Poista